Valitsin analysoitavaksi Salvador Dalin teoksen Muiston pysyvyys (alkuperäinen nimi La persistencia de la memoria).
Dali oli espanjalainen taidemaalari, kuvanveistäjä sekä elokuvakäsikirjoittaja. Dali syntyi 11. toukokuuta vuonna 1904 Figueresissa Espanjassa. Hän kuoli samassa kaupungissa 23. tammikuuta vuonna 1989 ollessaan 84 vuotias. Erityisesti hänet tunnetaan surrealistista tyylisuuntaa edustavista teoksista.
Dalin yksi kuuluisimmista teoksista, Muiston pysyvyys, valmistui vuonna 1931. Kooltaan taulu on 24 cm x 33 cm ja se on tehty öljyväreillä. Teos tunnetaan myös nimillä Pehmeät kellot sekä Ajan kuluminen. Nykyisin taulu on nähtävillä New Yorkissa Museum of Modern Artin taidemuseossa. Sen ajatellaan olevan merkittävä teos 1900-luvulta.
Teoksen etualalla näkyy kolme sulavaa kelloa, jotka kaikki näyttävät eri aikaa. Kuvassa on nähtävissä myös kellotaulu alaspäin oleva kello, jonka päällä on muurahaisia. Taustalla näkyy kalliota, merta ja mahdollisesti aavikkoa. Teoksen keskiosassa on myöskin sulava hahmo, mutta on vaikeaa saada selvää mitä se esittää. Teoksessa on vahva ero valon ja varjon välillä. Taulun etualalla on varjoa, mutta myös valoa. Taustalla maisema on auringon valaisema. Teoksesta löytyvät värit ovat sekä lämpimiä että kylmiä, ja ne luovat kuvaan ristiriitaisuutta samalla tavoin kuin varjo.
Maalauksen tunnelma on unen kaltainen - tätä Dali ilmeisesti työssään hakikin. Surrealismihan tarkoittaa "ylitodellisuutta". Toisaalta kuva tuntuu hieman ahdistavalta, enkä haluaisi olla osa sitä. Taulun maisema tuntuu tavoittamattomissa olevalta, hallitsemattomalta ja todella suurelta. Kuvan ahdistava tunnelma johtuu ehkä jokapäiväisten esineiden outoudesta sekä valon ja varjon epärealistisuudesta. Vasemmalla alakulmassa olevaan tasoon valo on langennut tavalla, mikä ei olisi oikeasti mahdollinen.
Teoksessa on symboliikkaa. Kellot valuvat ja näyttävät eri aikaa. Tällä Dali ehkä halusi tuoda esille sen, ettei mikään oikeasti ole pysyvää ja ikuista, ja että aika on ihmisen keksimä käsite. Taustalla näkyvät kalliot ja meri ovat taas luonnon omia, ja kuvaavat pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Dalin teoksissa muurahaiset kuvaavat lahoamista, mikä viittaa myös materian pysymättömyyteen. Tuntematon ja epärealistinen olio kuvan keskellä symboloi unimaailmaa.
Kuvasta on löydettävissä kultainen leikkaus. Kaikkeen kuvassa olevaan kiinnittää tasapuolisesti huomiota. Ensin huomio kiinnittyy etualalla oleviin esineisiin, ja vähitellen siirtyy taustaan ja yksityiskohtiin.
Dali saavutti suosiota jo kaksikymmentä vuotiaana näyttelyssään Barcelonassa, missä kiinnitti Pablo Picasson huomion töillään. Hänellä oli paljon ihailijoita, mutta myös vihaajia ja hän työskenteli taiteen parissa lähes koko elämänsä. Hän käytti julkisuutta osana taidettaan, mikä myös jakoi mielipiteitä. Vaikka hänet parhaiten tunnetaankin surrealistisista töistään, oli hän taiteilijana kuitenkin todella monipuolinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti